28.2 Suomessa vietetään Kalevalan päivää ja suomalaisen kulttuurin päivää.  12.5 vietetään J.V.Snellmannin päivää ja suomalaisuuden päivää ja 6.12 vietetään itsenäisyyspäivää.   Itsenäisyyspäivänä radiossa haastatellaan sotaveteraanit, sotainvaliidit, sotaorvot, sotalesket ja Lotta-Svärd perinneyhdistyksen edustajat.
Kalevalan päivänä radiossa haastatellaan Kalevalaseuran, Larin-Paraske seuran, Elias Lönnrot seuran ja Akseli Gallen-Gallela seuran edustajat. Kun itsenäisyyspäivä ja kulttuuri päivät on juhlittu, niin mitä suomalaisuuteen liittyvää jää juhlittavaksi 12.5; eipä juuri mitään.

Yhteistä näille juhlille on että näinä päivinä Suomessa liputetaan.  Lisäksi on monia muita liputuspäiviä.  Miksi juhlapäivinä liputetaan?  Kun aloin miettiä asiaa niin mieleeni hahmottui kaksi kuvaa eri juhlaryhmistä, jolloin liput ovat saloissa.  Ensimmäinen ryhmä on ns. kollektiiviset juhlat, jolloin on mielestäni syytäkin liputtaa.  Tällaisia ovat vappu, äitienpäivä, juhannus, isänpäivä ja itsenäisyyspäivä. Tällöin kansalaisilla on oikeus juhlia ja osoitaa kaikille, että me juhlimme näitä päiviä, koska ne ovat meille tärkeitä. Voisi olettaa, että keskiverto suomalainen jotenkin noteraa nämä edellämainut juhlat.
Toisen ryhmän liputuspäivät; Runebergin, Canthin, Agricolan, Kiven, veteraanien, eurooppapäivä, Yk:n päivä, Sibeliuksen ym. ym. vastaavat päivät hämmentävät minua melkoisesti.  Miksi talkkarit ja huoltomiehet ja yksityiset henkilöt velvoitetaan vetämään liput salkoon räntäsateessa ja pimeässä vain siksi että joku on ehdottanut liputusta?.  Miksi liputtaa kun kukaan ei näitä päiviä juhli? 
Ko. päivästä ei mainita sanaakaan tv:ssä tai radiossa.  Samat salatut elämät ja BB-talot ovat ohjelmistossa vaikka olisi minkä tahansa historiallisen henkilön päivä. Ihmiset kysyvät toisiltaan; "mikähän päivä tänään on kun liputetaan". Ja illalla talkkarit, huoltomiehet ja lipputangon omistavat yksityiset ihmiset vetävät kastuneen lippun salosta alas ja vievät sen saunaan kuivumaan.  Mitä järkeä on tällaisessa turhanpäiväisessä lipun nostossa ja laskemisessa ilman juhlaa tai edes juhlan tuntua?

On toki juhlapäiviä jolloin ei liputeta mutta juhlitaan.  Tällainen päivä on esimerkiksi 31.12. Koska tiesin että osa meistä juhlii kyseistä päivää oikein raketein niin ajoitin koirani ulkoiluttamisen ennen paukkeen alkua. Mutta mitä vielä, nuorison edustajat pistivät pomminsa kohdalleni osuneeseen roskalaatikkoon niin että parin metrin päässä tapahtuva pamaus pelästytti sekä koirani että minut.  Kun olin saanut sanotuksi negatiivisen palautteeni alaikäisille raketinampujille aloin ajatella, miksi ihmiset juhlivat uuttavuotta.

Mielestäni on aivan hullua juhlia asioita joihin ei voi itse vaikuttaa, tällaisia asioita ovat uudetvuodet, kellonsiirtämiset, vaput, syntymäpäivät ja muut asiat jotka tulevat vastaan elipä ihminen niin tai näin, saavuttiko hän elämässään jotakin vai ei.  Mitä juhlimista on siinä, että ihminen vanhenee.  Koska juhliminen on kuitenkin jokaisen oma asia niin jokaisen pitäisi tehdä oma juhlimisstrategiansa.  Oma strategiani on seuraava; en juhli seuraavia juhlia: uusivuosi, yk:n päivä erilaiset historiallisten henkilöiden päivät, en juhli puolustusvoimien enkä yhteisöjen  ja organisaatioiden juhlia.  Kakkosgategorian juhlat noteeraan ja juhlin niin että voisin liputtaa; pääsiäinen, vappu, helluntai, juhannus, suomalaisuuden päivä, itsenäisyyspäivä ja joulu.
Salossa olevasta lipusta näkisi, että Matti Mää on huomioinut juhlat ja juhlii.
Kolmosgategorian juhlapäivät minulle olisivat elämäni suurimmat hetket eli ne joihin itse voin vaikuttaa ja joissa olen saavuttanut jotakin.  Tällaisia ovat lapsen syntymä ristiäisineen ja kasteineen, ripillepääsy, ylioppilaaksipääsy, ammattiin valmistuminen, avioliitto (rekisteröity parisuhde) ja eläkkeelle pääsy.  Paitsi että liputtaisin näinä päivinä niin pukeutuisin myös juhla-asuuni - kansallispukuuni. Kaikki tietäisivät, että kyseessä ovat kunnon kemut.  Pitkässä pöydässä olisivat kristallit, ruokaa ja juomaa, puheet pidettäisiin ja ympärillä olisivat parhaat ystävät.  Ja ennen kaikkea; juhlakalu olisi aivan varmaan ansainnut juhlansa ja lahjansa.



Suurta juhlaa on myös lisäarvon tuottaminen työnantajalle.


Ps.  Päivän sana tälle päivälle:

Suotakoon meidän riemuita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme nimeen. Täyttäköön Herra kaikki sinun pyyntösi.

Ps. 20:5 (KR33/38)